Case: Analytiikkaa HR-kumppanuuden Tueksi

Hyppää sisältöön Etusivu / Artikkelit / Case: Analytiikkaa HR-kumppanuuden tueksi Case: Analytiikkaa HR-kumppanuuden tueksi 17.4.2019

Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi?

• Useissa valtion virastoissa on käynnistynyt tai käynnistymässä erilaisia HR-kumppanuuteen liittyviä hankkeita.
• Tarkoituksena on tiivistää henkilöstöhallinnon yhteyttä muihin yksiköihin, tuoda päivittäiseen johtamiseen lisää henkilöstöhallinnollista näkökulmaa ja kehittää henkilöstösuunnittelua.
• Tarvitaan entistä enemmän laadukasta ja havainnollisesti esitettyä HR-tietoa sekä analytiikan keinoilla jalostettuja ratkaisuja henkilöstöhallinnon käyttöön.
• Osa tietotarpeista on yhteisiä ja virastorajat ylittäviä, mutta yksilöllisiinkin tarpeisiin voidaan räätälöidä niihin soveltuvia toteutuksia.

Mitä tehtiin?

• Asiakasviraston tietotarpeista ensimmäisenä tarkasteltiin henkilöstörakenne ja henkilöstön poissaolot. Näin saatiin käytettävissä olevan henkilöstön keskimääräinen osuus.
• Henkilöstörakennetta kuvattiin visualisoimalla numeerista Excel-aineistoa.
• Työaikatietojen perusteella lasketussa työssäoloprosentissa kokonaistyöajasta on vähennetty erilaiset lomat, vapaat ja muut palkalliset poissaolot.
• Työssäoloprosentti määriteltiin eri organisaatiotasoille aina henkilöihin asti ja sen seurantaa varten tehtiin visualisointiohjelmalla päivitettävä raporttipohja.
• Sairauspoissaoloista tuotettiin visuaalinen päivitettävä raporttipohja myös varhaisen tuen tarpeen seurantaan.
• Molemmat pohjat on laadittu kerroksittaisiksi ja eri tietokerroksia voidaan hyödyntää tilanteen mukaan: Virastonäkymää esimerkiksi johtoryhmässä ja henkilönäkymää esimiehen ja alaisen välisissä keskusteluissa.

Mitä seuraavaksi?

• Seuraavaksi selvitetään henkilöstön tulevaa poistumaa sekä rekrytointitarpeiden ennakointimahdollisuutta.
• Sairauspoissaoloista voitaisiin vakioida taustatekijät kuten ikä, sukupuoli ja henkilöstöryhmä. Tällöin erityisesti lyhyisiin poissaoloihin jäävä vaihtelu voisi toimia liiallisen työmäärän tai heikon työilmapiirin indikaattorina.
• Myös ylityö- ja tuntisaldotietojen yhdistämisellä sairauspoissaolotietoihin henkilö- ja yksikkötasolla voitaisiin saada ennakoivaakin näkymää työssäjaksamisen tukemiseen.
• Osaamista koskevan tiedon yhdistämismahdollisuus henkilömäärätietoon toisi merkittävän lisän henkilöstösuunnitteluun, erityisesti rekrytointitarpeiden määrittelyyn.

Haluatko kuulla lisää tai keskustella mahdollisesta yhteistyöstä? Ota meihin yhteyttä:

• analysointipalvelut (at) palkeet.fi

Kirjoittaja

#Tietokiri

#Tietokiri

Jaa sivu #Tietokiricasehenkilöstöjohtaminensairauspoissaolottiedolla johtaminentyössäoloprosentti Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli Muuta kiinnostavaa #Tietokiri-case: HYTE-raportti (Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannukset) #Tietokiri-case: Julkisten hankintojen kokonaisvolyymi #Tietokiri-case: HR-raportoinnin puoliautomatisointi #Tietokiri-case: Ulkoministeriön määrärahanseuranta #Tietokiri-case: Digitalisaatio-osaamisten visualisointi #Tietokiri-case: Työ- ja elinkeinoministeriön määrärahanseuranta

Valtiokonttorin julkaisut

Tilaa Valtiokonttorin julkaisuja

Pysy ajan tasalla

Tilaa ajankohtaiset Valtiolla.fi -sisällöt sähköpostiisi

Etsitkö työpaikkoja valtion­hal­lin­nossa?

Valtionhallinnossa avoinna olevat työpaikat julkaistaan valtion yhteisessä urapalvelussa.

Valtiolle.fi-palveluun